Posted by tyrone menemättä sen enempää kapulakielen puolelle, näkisin asian näin: on monenlaista teoriaa, yksi esim. se että voidakseen soittaa 'vapaasti' ja pystyäkseen todella tuottamaan jotain 'uutta', on ensin hiottava tekniikka huippuunsa ja sen jälkeen ikään kuin unohdettava kaikki mitä on oppinut. itse en allekirjoita tätä koska hyvin usein koulutetulle muusikolle tapahtuu ns. 'metsää puilta'-ilmiö eli menetetään kyky kuulla musiikki itsenäisenä asiana ja ruvetaan mielessään pilkkomaan sitä teknisiin osiin. Tämän olen huomannut tapahtuvan valitettavan usein. Tottakai jos pystyy säilyttämään 'fiilis'-kuuntelun ja samalla myös analysoimaan teknisiä ja soitannollisia hienouksia, liitto on täydellinen ja musiikki antaa kuulijalle todella paljon eri asioita. Itse täysin nakkisormisena ja musiikinlukutaidottomana voin luottaa vain maallikon korviini...mikä yleensä riittää oikein mainiosti. Tulee myös hetkiä (esim. levyjen kansitekstejä tai levyarvosteluja lukiessa) jolloin toivoisi että osaisi arvostaa jotain esitystä myös soittajien taitojen pohjalta. tätä kirjoittaessani tuossa taustalla soi Cecil Taylor Unitin järkälemäinen japaninlive 'akisakila' ja pystyn vain kumartamaan syvään tuon hyökkäyksen edessä, 80 minuuttia yhtäjaksoista tulitusta kolmella mörssärillä, Taylor - piano, Jimmy Lyons - altto ja Andrew Cyrille - rummut, ei minkäänlaista suvantoa! tulee ajatus että jos tämän osaisi vielä tulkita muusikon kyvyin, se olisi yksinkertaisesti LIIKAA. Kovalevy päässä voisi poksahtaa lopullisesti. Voin vain antaa yhteissoiton jyrätä ylitseni kuin Sherman-panssarivaunun, kuitenkin miellyttävällä tavalla, turpaan silkkihansikkain. Juuri tästä olen loputtomiin saarnannut ja puheita pitänyt: kokonaistunnelma on kuitenkin se tärkein osatekijä. Ja juuri tästä syystä suurin osa nykyjazzista (tai kaikesta nykymusiikista) jättää minut varsin kylmäksi. En halua ihastella musiikkia pelkkänä teknisenä suorituksena. Ja samasta syystä free jazz ja improvisoitu musiikki (kautta aikojen) tuntuu antavan elämyksiä huomattavasti useammin. Jopa lapsenomainen soittamisen riemu, konventioiden unohtaminen ja välitön vuorovaikutus ovat parhaimmillaan erittäin puhdistava kokemus. Varsinkin live-tilanteessa voi tuntea sielunsa puhdistuvan turhista asioista (no johan meni runolliseksi, hih). Eikä tähän välttämättä tarvita teknistä osaamista perusasioita enempää. JOKAINEN osaa lyödä rumpua. ja yhdistämällä se sopivien hengenheimolaisten kanssa, voi tuloksena olla mitä antoisinta ääntä, ilman turhia ideologioita ja rajoitteita. FREEBIRD! free jazzista pari sanaa: jos orkesterin kokoonpano on kaksi saksofonia ja rummut, se automaattisesti mielletään jazzin piiriin. on aivan sama miltä lopputulos kuulostaa, se sijoitetaan johonkin eri jazz-lokeroista. käytän nyt esimerkkinä meidän omaa MOHEL-trio, jossa siis soitan rumpuja. Aloitimme kaikki kolme täysin puhtaalta pöydältä, kumpikaan fonisteista ei ollut soittanut aiemmin nuottiakaan. samoin oma rumpalointini alkoi täysin nollapisteestä. emme päättäneet missään vaiheessa soittavamme 'jazzia'. emme edes 'free jazzia'. menimme treenikämpälle ja aloimme soittaa. kömpelön alkuhapuilun jälkeen oli todella ihmeellistä huomata miten nopeasti soitto kehittyi, ilman varsinaista 'teknistä' harjoittelua. jokaiselle kehittyi selkeästi tunnistettava tyyli, oma ääni. ja näistä äänistä muodostui toimiva kokonaisuus. asiat ikäänkuin hitsautuivat toisiinsa. tässä korostuu juuri vuorovaikutuksen merkitys. mitään selkeää, jazzille jopa tyypillistä 'minun soolo - sinun soolo'-hierarkiaa ei ole missään vaiheessa esiintynyt. kokonaisuus on tärkein. ja suurinta iloa on tuottanut live-tilanteissa huomata että näinkin huteralta pohjalta voi oikeasti tuottaa jotain mistä JOKU MUUKIN voi saada elämyksiä ja iloa. Tärkeä tekijä on tietysti myös puhdas HALU tehdä jotain. Uskon että moni muukin päätyisi tekemään vastaavaa, jossei juuri musiikin tarpeeton analysoiminen ja kritisointi teknisen osaamattomuuden pohjalta vetäisi uskallusta pohjaan. Ainakin minulle tämä on ollut yksi elämäni hienoimmista kokemuksista. ja varmuus soittamisessa kasvaa koko ajan. jatkuvasti oppii uusia juttuja, ihan ilman oppikirjoja. toki aikaa kuluu enemmän mutta toisaalta missään vaiheessa ei päähän tule ajatusta 'eihän näin voi tehdä'. tie on vapaa. ja juuri tästä syystä suhtaudun juuri tähän aiheeseen niin intohimoisesti. mutta palatakseni vielä aiheeseen: olemme itsekin alkaneet kuvata musiikkiamme 'free jazziksi' koska kysyttäessä se antaa kysyjälle helpommin mielikuvan mistä on kysymys. missään vaiheessa ei siis kuitenkaan ole päätetty että 'nyt soitamme free jazzia'. jos fonien tilalle laitettaisi vaikka kitara ja basso, ei kenellekään tulisi mieleen kutsua musiikkia 'free jazziksi'. eli näin vahvasti instrumentaatio määrittää genren. you can take the saxophone out of the jazz but you can't take the jazz out of the saxophone. eli paremman tittelin puutteessa (eikä tuossa mitään vikaa ole) me soitamme free jazzia. ja minulla ei ole aavistustakaan mitä halusin tällä kaikella sanoa. -tyrone-
on 7/1/2005, 17:47:29, in reply to "Freestä -täydentäen"
no niin, taas mennään, ei vaan osaa olla hiljaa:
--Previous Message--
: Olen hissuksiin itsekseni hiukan pähkinyt Jari
: Perkiömäen väitöskirjaa, sen tekstiosaa
: Tristanosta ja Colemanista... Tässä
: yhteydessä kuitenkin viittaan vain siitä
: julkaistun lehdistötiedotteen sisältöön
: (toivottavasti linkki toimii).
:
: "Vapaan improvisoinnin arviointi ja
: kehittäminen on Perkiömäen työn tärkeä osa.
: Jazzin vapaan improvisaation, eli
: freejazz-soiton taiteelliset kriteerit ovat
: hänen mukaansa pääosin samoja kuin muunkin
: hyvän jazzsoiton. Tärkein kriteeri on
: soittajien välinen herkkä kuuntelu ja
: vuorovaikutus, jossa testiin joutuu
: soittajan koko musiikillinen osaaminen ja
: taiteellinen kypsyys. Musiikin toimivuuden
: kannalta on ratkaisevaa, ettei musiikillinen
: energia pääse hallitsemattomasti laskemaan
: kesken soiton.
:
: Taidemuotona jazzin keskeisimpiä elementtejä
: ovat rytmiikan monitasoisuus ja eri tasojen
: yhteisvaikutuksen luoma groove tai svengi.
: Vapaassakin tempossa etenevä
: jazzimprovisaatio vaatii soittajalta
: "groove-tietoisuutta", eli kykyä
: ilmentää rytmistä energiaa."
:
: Tässä pyytäisin ehdottomasti kiinnittämään
: huomiota sanoihin "kuuntelu" ja
: "vuorovaikutus". Ne ovat asioita,
: jotka ovat saaneet meikäläisen innostumaan
: vapaasta improvisaatiosta ja aivan
: erityisesti korostuvat siinä. Tietenkään en
: väitä, ettei tämmöinen toisten huomiointi
: olisi myös muunlaisen soitannon peruskiviä.
:
: "Jazzin melodis-harmonisen perinteen
: hallinta lisää free-improvisoijan
: taiteellista kommunikointi- ja ilmaisukykyä.
: Musiikillinen energia tulisi esitystä
: arvioidessa ja analysoidessa erottaa
: ulkoisesta ilmaisullisesta energiasta.
: Pelkkä ilmaisun energia ja improvisaation
: vapaus ei riitä, jos musiikillista sisältöä
: ei ole tarpeeksi. Niinpä joidenkin free jazz
: -artistien ekspressiivinen voima saattaa
: olla alan diggareiden ja toimittajien
: suosiossa, mutta kuulostaa helposti
: ulkokohtaiselta ja sisällyksettömältä
: ammattimuusikon korvissa."
:
: Tässä huomioni kiinnittyy pariin seikkaan:
: Entäpä, jos improvisaatiota lähestyy hyvin
: toisenlaisesta suunnasta kuin "jazzin
: melodis-harmonisesta perinteestä"?
:
: Entäpä "joidenkin free jazz -artistien
: ekspressiivinen voima jne...". Mitähän
: tuo mahtaa tarkoittaa? Ovatko diggarit ja
: toimittajat jotenkin sivistymättömiä
: moukkia? Ovatko ammattimuusikot
: hienostelevia snobeja?
:
:
Message Thread:
« Back to thread